lauantai 22. helmikuuta 2020

Hikinen saapuminen Afrikan mantereelle

Saapuminen Tansaniaan 22.2.

Lentomme lähti Helsingistä klo 7 aamulla ja päivän matkustamisen jälkeen saavuimme Dar es Salamiin klo 22.30 illalla. Aikaero Suomeen on + 1 tunti. Lentomatka meni KLM:n koneella tosi sujuvasti ja ruoka- ja juomatarjoiluista huolehdittiin hyvin. Lento teki yhden välilaskun Kilimanjarolle, jossa suurin osa matkustajista vaihtui.

Dar es Salamin kentällä pääsimme suomalaisina etenemään todella sujuvasti pelkästään kädet desinfioimalla sillä välin, kun muut matkustajat (myös muut eurooppalaiset) jäivät jonottamaan johonkin "terveystarkastukseen". Ja koska viisumitkin meillä oli jo valmiiksi hankittu, kävelimme suoraan passin tarkastukseen. Passin tarkastuksessa Tuija hämmensi nuorta tullivirkailijaa passin teippauksilla niin paljon, että sai leveän hymyn ja pääsi hakemaan matkalaukkuja sillä välin, kun minulta otettiin moneen kertaan sormenjälkiä.

Kun astuimme ulos lentokenttärakennuksesta, meitä vastaan iski käsittämätön lämmin ja kostea ilma (+29 astetta). Onneksi oli farkut, villatakit ja kevyttoppatakit 😅 Angela tuli meitä vastaan autonkuljettajan kanssa ja matka kohti Angelan kotia alkoi. Liikenne oli aika hurjaa ja äänekästä ja yllätykseksemme vasemman puoleista. Mopot ja moottoripyörät suihkivat siellä täällä ja pillit soivat.

Kun pääsimme lähelle Angelan kotia, kuljettajan piti pysäyttää auto noin parin sadan metrin päähän lopullisesta määränpäästä, sillä rajut sateet olivat rikkoneet tien. Lähistöllä oli jonkin verran paikallisia lauantai-illan vietossa ja Angela oli tehnyt meille kotiutumissuunnitelman. Turvallisuussyistä hän ei halunnut, että paikalliset näkevät meidän saapuvan tavaroinemme illalla. Angelan aviomies ja kuljettaja kantoivat meidän tavaramme sillä välin, kun me odotimme autossa ja kun he tulivat takaisin ja tie oli "selvä" hiippailimme huivit päässä Angelan kotiin ja siis tulevaan majapaikkaamme. Vastaanotto oli todella lämmin sekä henkisesti että fyysisesti.



Iltapalan ja tervetuliaisviinien (ja tietysti Helmi-Leenan ohjeen mukaisen desifiointihömpsyn) jälkeen kömmimme suihkun kautta huoneeseemme moskiittoverkkojen alle nukkumaan. Moskiittoverkon sisällä oli varmaan lähemmäs +35 astetta lämmintä eli mukavan nihkeä olo. Nyt seikkailu on toden teolla alkanut 😀





Tuijan unikaveri moskiittoverkon sisäpuolella 🙈
Tämän tekstin hikoili Ninni









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Me Tansaniassa ja Tansania meissä

Sunnuntai 22.3. Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota, mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä. Karen Blixen kirjeessä Afrikasta 18....